Koiranneuleita - puikoilla pykättyä

Vuosiin en ole neulonut mitään puikoilla. Nyt iski hurja kutina luoda langasta jotain. Minua eivät kiinnosta tällä erää villapitojen, huivien tai myssyjen neulominen itselle tai perheenjäsenille (vielä). Innostuin koiruleitten villapaidoista. Raukat palelevat nyt kun lunta vihdoin saatiin eteläänkin. Kävin lemmikkitarvikekaupassa ja hain netistä villaneuleitten kuvia ja hintaa ja huh, eipä mikään ihme, etää neuleita ei koirilla kovin paljon näe! Onneksi kirjastosta löytyy täälläkin 4 helposti saatavilla olevaa neulekirjaa, joista silmukka- ja kerrosmäärää hiukan muuntamalla saa muokattua mitä mainiompia neuleita erikokoisille koirille. Valitsin ensimmäiseksi neulelangakseni punaisen 7-veljestä langan. Se on konepestävää villalankaa, joten koiran omistajan ei tarvitse hirveästi hermostua, jos nelijalkainen päättääkin kieriskellä mutalammikossa kesken ulkoilulenkin. Neule pesuun vaan! Sitäpaitsi olen aivan varma, että fiksu koira ymmärtää kuinka ihana on lämmittävä neule pakkasella, varsinkin kun ensin antaa koiran tajuta oven ulkopuolella, että hui! täällä on kylmä ja vasta sitten pukee neuleen sen päälle! Helpottaa taatusti neuleeseen sopeutumista :D

Päättelin, että pintaneuleista joustinneule olisi käytännöllisin, siksi tein ensimmäiseksi sellaisen neuleen. Joustin venyy ja joustaa eläimen liikumisen mukaan, on napakkaa ja mukautuu. Ei tule koiralle hiertymiä jostain kireästä kureliivineuleesta :) Sitten iski palmikkoneuleen tuottamisen vimma ja teinkin niitä pari kappaletta heti. Naapurin mummo ihastui niihin ja kaappasi ne miniänsä koirille joululahjoiksi. Tervelemenoa Helsingin seudulle kahdelle poika-chihuahualle! Toivottavasti sopivat niille söpöläisille! Tässä kuvat niistä kahdesta neuleesta:

 
Oikeanpuoleisen valotus muuttui kellertävämmäksi kuin se oikeasti on. Johtuu varmaan huonosta valaistuksesta kuvanottohetkellä.


Palmikkoneuletta oli oikein mielenkiintoista toteuttaa pitkästä aikaa. Muistaakseni olen neulonut sitä viimeksi joskus 90-luvulla. Mutta se on aina kaunista ja ylellisen näköistä.

Ei koirienneule-villitykseni tuohon loppunut. Laitoin nettihuutokauppaan myyntiin neuleita, ensimmäiseksi myin sen neuleen, johon olin sommitellut leveitä ja mehukkaita boucleeraitoja beigesta Cotonelle -langasta ja aloittanut ja lopettanut neuleen punaisella 7-veljestä langalla. Neule lähti tyttö-havananpapillonille, jolle neuleen mitat omistajan mukaan sopivat. (Pidin siitä eniten kaikista neuleista juuri tuon raitamallin rohkeuden ja neuleen pintatuntuman takia.)




Vahinko vain, tätä lankaa ei minulla enää ole, mutta punaisesta ja vihreästä 7-veljeksestä saa syntymään lähes yhtä kauniita käyttöneuleita. Minulla on niitä myynnissä Huutiksessa nimimerkillä ManfuPee ja Torilla myös.

 
Tämä neule ei ole pullukkakoiralle, se vain ei veny tai jousta yhtä paljon kuin edellä olleet palmikkoneuleet ja joustinneule.On kaksinkertaista helmineuletta eli siis ruutuneuletta, selässä isompi shakkiruutukuvio.

 
Tämä vihreä, yksinkertainen villaneule pelkkää 1o1n -joustinta on minusta sporttisempi ja maskuliinisempi malli kuin palmikkoneuleet. Tässäkin yritin ajatella mahanalusen toimivuutta, ettei tulisi liian pitkä ja että säilyisi kuivana ahkerilla merkkauskierroksilla :D

 
Tämä on viimeisin 7-veljestä langasta neulottu palmikkoneuleeni. Neule on tosi pienelle koiralle tai pennulle sopiva. Nyt neuloin muuten palmikkokuviota, paitsi mahan alle tein 1o1n -joustinta. Tässäkin reunustin vielä virkkaamalla kiinteitä silmukoita sekä tassujen aukot, että peräpään reunan, että kestäisi touhut paremmin. Mitään pureskeluahan neuleet eivät kuitenkaan kestä, vaikka kuinka olisivat reunavahvistettuja :)

Mitä seuraavaksi? No, lainasin juuri pintaneulemalleja täynnä olevan kirjan paikkakuntani kirjastosta. Siinä oli tosi hienoja malleja, joita voisi ajatella koiranneuleisiin. Sormet oikein syhyävät toteuttamaan jotain herkullista pintaneuletta esim. vaaleanpunaisella Nalle -langalla, jotain ohuempaa ja tyttömäisempää kuin nuo paksut talvineuleet, mutta silti yhtä helppohoitoista ja konepestävää... Miksi koiranneuleen tulisi olla vain pelkkää oikeaa eli sileää neuletta? Sellaisia neuleita on jatkuvasti esillä Huutiksessa. Tunnen itse haastetta luoda koiralle jotain kaunista ja uniikkia käyttöneuletta, onhan ihmisilläkin upeita neuleita, miksei siis koirallakin, jos se kulkee ja on näkyvästi omistajansa kanssa joka puolella ostoksilla, kahviloissa, kadulla, puistoissa jne.?
saippuamamma